En juo kahvia ja teetäkin lähinnä talvella tai kun tarjotaan. Japanissa teehen tulee törmäämään aamiaisella, lounaalla ja iltapalalla enkä pistä sitä lainkaan pahakseni. Teelaatuja esittelevä osio Ippo-dôn sivuilla listaa erilaisia variaatioita mustasta vihreään ja epävirallisesta kotiteesta teeseremoniassa käytettävään vihreään pulveriin. Vihreästä teestä tehdään myös jäätelöä, leivoksia, karkkeja ja vaikka tiramisua. Luulen, että keksin Turkalle jo tuliaisen.

http://www.morinaga.co.jp/chocolates/hanahiyori/main.html

Teeseremoniaa pääsisi seuraamaan Kiotossa ryokanissa. Suomessa olen nähnyt alan harrastajien näytöksen osittain Annantalon japanipäivien tungoksessa.

Teeseremonia syntyi aikanaan zenbuddhalaisten munkkien kehittämänä mietiskelymuotona, jossa nautitaan hartaassa ilmapiirissä esteettisistä nautinnoista astioiden ja kukka-asetelman muodossa - ja tietenkin teen aromista. Seremoniassa mestari valmistaa ja tarjoilee teen vieraalle tai vieraille. Jokainen noudattaa rooliansa. Varsinaiseen seremoniaan ei pysty osallistumaan täyspainoisesti ilman treenaamista, mutta turisteille järjestettävässä näytöksessä voi pälyillä ympärilleen ja olla välittämättä joka hetki katseensa suunnasta ja käsien asennosta.

Näköjään saa automaattisesti paluupostina -20% (eka ostos) ilmaiskoodin Lonely Planetin verkkokauppaan, kun lähettää palautetta LP:n verkkosivun kautta. Mietin vieläkin pitäisikö ostaa Frommersin tai DKn opaskirja ja surffasin Amazonin suosituksia. Taidan käydä Akateemisessa lueksimassa kirjoja vielä. Amazonin sivuilla yhden tähden antaneella suorittajamatkailijalla ei näytä olleen kovin hyvä reissu (painotus mun lisäämä):

"This book is bad. REALLY BAD. We spent countless precious vacation hours being lost because the directions in this book for restaurants and bars, etc. were either terrible, nonexistent, or the place did not exist altogether."