hiro-o.
Originally uploaded by citying.

Suomen lahetyston vieressa oleva puistokatu vie Hiro-on asemalle. Toisella puolella katua on suuri ja natti pu7isto, jonka lapi olemme pari kertaa kavelleet.

___

Eilen illalla loysimme Shibuyasta dim sumia ja paatimme syoda kiinalaisittain. Hoyrytettyja mykyja ei loydy kumminkaan Suomesta monestakaan paikasta. Ruuan jalkeen meilla oli ajatukssena kayda ottamassa yhdet kotimatkalla Tokion Punavuoressa eli Hiro-ossa. Akseli oli nahnyt kivan paikan ja ajatteli vieda meidat sinne.

Paikka osoittautui todella pikkuruiseksi ja kodikkaaksi kalaravintolaksi. Saimme listan eteemme ja siina ei ollut kuvia sen pahemmin kuin hiraganoja tai katakanpojakaan. Koin hetkellisen alynvalayksen ja ehdotin, etta kyssyn tiskilla notkuvilta lokaaleilta mita tassa kuppilassa yleensa syodaan olusen kera tai mika on hyvaa.

Humalainen mies esitteli itsensa Nobuksi ja alkoi tilata meille ruokia: sashimia, paistettua tofua ja kokonainen keitetty kala. Juttu luisti ja mies esitteli kokin keirriosta tuomia kaloja englanniksi. En ole ihan varma sanoiko han tosiaankin kalastaneensa sintit itse.

Hanen seurassaan oleva nainen esittaytyi Tomokoksi. Juttelimme muumeista, karaokesta, kalasta... Esittelin osotossaaliini ja Tomoko riemastui paivan alennusmyyntilotoani: LoFtista irtosi tuliaisiksi tonnein arvoisia leluja 100 yenia kappale eli noin 70 senttia.

Akseli vaihtoi Nobun kanssa kaynitkortteja ja soitti iPodistaan Tomokolle suomalaista musiikkia. Jossain valissa Tomoko keksi spontaanisti antaa minulle pienen punaisen kirsikankukkaisen viuhkansa! Mukanani ei ollut mitaan sopivaa vastalahjaa, joten pyysin hanta kirjoittamaan osoitteensa vihkooni ja selitin, etta lahetan Geisha-suklaista Suomesta. Japanilainen oli innoissaan ja nolostunut. Tiedusteli tioedammeko mita ne geishat ovat. Olen kuullut japanilaisten ostavan Suomesta ko. suklaatia joten ajattelin ettei lahja ole liian arka vaikka hiukan epasovinnainen suklaamerkki japanilaisittain onkin.

Illan paatteeksi kyselimme paljonko olemme velkaa ruuista. Kaloja kylmalaukusta esitellyt reheva kokkirouva laskutti meilta paalle paritonnia. Olimme juoneet kaljaa ainakin 1200 jenin edesta ja ruuat paalle.

Kopottelimme ylamakeen lahetystolle ja nukkumaan. Ajatus oli herata kasilta aamulla Tsukijiin.