Koizumin käynnit Yasukunin pyhäkössä aiheuttivat poliittista ilmastonviilenemistä naapureiden välillä. Kiina ja Etelä-Korea odottavatkin Aben siirtoa: jatkuuko käytäntö vai ei?

Sodissa itsensä maan puolesta antaneet ovat ansainneet kaikkialla omat muistomerkkinsä. Mikä yasukunin ja Japanin kohdalla on erilaista?

Shintolaisuuden ydin on luonnonhenkien ja vainajien ja esi-isien kunnioittamisessa. Kamit eivät käänny luontevasti oikein jumaliksi eivätkä hengiksi - ne ovat käsittääkseni jotakin siitä välimaastosta. Yasukunin Sielujen kirjaan on kirjoitettu 1800-luvulta lähtien niiden 2 466 532 ihmisen nimet, jotka antoivat henkensä keisaria palvellessaan. Osa on kuollut rauhan aikana, mutta suurin osa on kaatunut sodissa.

Mukana on myös 1068 toisen maailmansodan sotarikolliseksi julistettua henkilöä. Nimet lisättiin kirjoihin salaa 1978, jonka jälkeen keisari Hirohito ei enää paikalla vieraillut. Mukana on myös 12 A-luokan sotarikollista. Hirohito itse vältti sotasyyllisyyskäräjät ja tuomion alistumalla antautumisensa jälkeen miehityshallinnon vaatimuksiin. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa hankkia käsiinsä Alexander Sokurovin elokuva the Sun.

Sotarikollisten kunnioittaminen nähdään Kiinassa valloituspolitiikan ihannointina ja merkkinä siitä, ettei Japani kadu tekojaan tuomioista huolimatta. Koizumi kertoi vuosittaisilla vierailuillaan Yasukuniin käyneensä rukoilemassa rauhan puolesta ja jotta maa ei enää lähtisi militarismin tielle. 

Pyhätön yhteydessä on myös sotamuseo, jonka sisältö suututtaa naapurimaiden poliitikkoja historiantulkinnallaan. Hesarin toimittaja Sami Sillanpää kertoi jutussaan (9.10.) seuraavaa:

Näyttelyn alkupuolella esitetään, että Korean liittäminen Japaniin vuonna 1909 tehtiin täysin paikallisten suostumuksella. Koillis-Kiinan miehitystä perustellaan sillä, että "nationalistiset kiinalaiset olivat suunnanneet vihansa Japania kohtaan".

Vuonna 1937 Nanjingin kaupungissa japanilaissotilaat tappoivat noin 150000 siviiliä, kiinalaisten historioitsijoiden mukaan jopa 300000. Kymmeniätuhansia raiskattiin. Näyttelyn mukaan "kiinalaisten tappiot" johtuivat vain siitä, että he kieltäytyivät avaamasta kaupungin portteja japanilaissotilaille. Japanin valloitukset aina nykyistä Indonesiaa ja Myanmaria myöten kuvataan oikeutetuksi vastatoimeksi sille, että länsimaat hankaloittivat Japanin raaka-ainehankintoja Kaakkois-Aasiasta.

Abe on aiemmin kannattanut Koizumin vierailuja, muttei ole selvästi ilmaisuut aikooko jatkaa käytäntöä. Hänen kilpailijansa pääministeriä valitessa, Taro Aso, olisi halunnut poistaa sotarikollisten nimet ja muuttaa Yasukunin vain taisteluissa kuolleiden muistopaikaksi (Guardianin mukaan).

Tällöin myös keisarillinen perhe olisi voinut vierailla Yasukunilla uudestaan. Pyhätön perustaminen kun oli keisarillinen idea 1800-luvulla, kun tarvittiin paikka Meiji-restauraation ja Japanin modernisoitumisen juhlintaan. Hirohiton poika, keisari Akihito, ei ole vieraillut Yasukunilla valtaannousunsa jälkeen.

Vierailuilla on toinenkin poliittinen ulottuvuus: uskonnon ja maallisen vallan roolista ja erillisen maallisen ja siten poliittisesti korrektin sotamuistomerkin perustamisesta on keskusteltu. Nippon Budokan, jossa vuosittainen hallituksen sodanmuistohetki vietetään, sijaitsee pyhätön lähellä, jotta halukkaat poliitikot voivat vierailla Yasukunilla. Budokan vastaa suunnilleen Finlandia-taloa merkitykseltään ja käytöltään.

Sotaa muistellaan Japanissa useammassakin paikassa. Kiotossa törmäsin hienoimpaan näkemääni tuntemattoman sotilaan muistomerkkiin. Alla olevat kuvat räpsin Kiotosta siltä-hautausmaalta-jonka-löysin-vahingossa-ja-jonka-nimeä-en-tiedä. Se vaikutti jonkinlaiselta sotasankareiden hautuumaalta ja siksi olen jäänyt miettimään mikä paikka se oikeastaan oli. Hautuumaan vieressä olisi ollut jokin sotamuseokin (?), jonka pihalla ei paljon liikehdintää sinä päivänä näkynyt eikä varsinkaan länsimaalaisia mailla halmeilla.

Yritän selvittää asiaa Flickrin kautta, jos joku tunnistaisi patsaan miehet tai kuvailun siitä missä päin harhailin heihin törmätessäni. Jos asia selviää, lupaan ottaa selkoa heidän teoistaan ja kirjoittaa merkinnän.