Tommi odotteli Ikebukuron aseman Makkarilla, jonne dogon ja Akselin kans loydettiin ihan ajoissa. Iltahamarassa eurasimme katusokkelossa natiiviopastamme, joka esitteli kotikaupunginosansa kujia ja kauppoja. Tasta nakee suunnillee millaista reittia seurailimme.

Halusimme halpaan ruokakauppaan ja Sty lupasi vieda meidat Don Quijote eli kutakuinkin kirjoitettuna paikallisittain tais olla Don Kihoote tms. Reitti sokkelon lapi oli melko pitk. Pikkukujilta tulimme puistotienpatkalle, jota seurasimme varmaan puol kilsaa. Kotitalojen valissa kukki kiinanruusua ja gardenia - melko idyllista. dogo kuvasi ramppejen varaan rakennettuja expres way -ohituskaistatiesysteemeja, joista ei liikenteen melu kuulunut alas nukkuvalle pikkutaloalueelle.

Kaupassa oli hillitomasti sekalaista salaa, mutta tyydyimme shoppamaan ruokia. dogo loysi vasabipahkinoita, mina etsimiani vohreatee-tryffeleita ja Aksu perusruokia.

Kauppakompleksissa olimuuten kummallisin tahan mennessani nakemani peli. Kerailykortteja latkitaan alustalle, joka tunnistaa kortin ja tekee siirtoja suurella vieoruudulla. Ilmeisesti paikalla olevat kolme pelaajaa pelasivat amaa pelia toisiaan vastaan tai yhdessa tietokonevastustajaa sparraten. Sty arveli pelin saapuvan Eurooppaan muutamassa vuodessa.

Paikallinen purilaisketju tuli myos testattua. Teriyaki chicken baagaa oli ihan hyva peruspurilainen. Suomessa kanahamppariin tungetaan paneroitua kanaa, joka tuntuu liian rasvaiselle ja tuhdille, mutta salaatilla ja kanafileepaloilla taytetty sampyla toimi varsin hyvin.

Taas puistotieta pitkin samoilua ja paasimme Yoen & Styn kampille. Kolmikerroksinen talo on tullut Yoen blogia euraamalla tutuksi. Juttelimme olkkarissa Japanista, duunista, samoilusta korkattuamme oluet ja mangolonkun.

Illan paatteeksi Sty saattoi meidat takaisin asemalle ninjatyyliin eli eri reittia. Idea oli, etta emme varmasti loytaisi heidan kotiaan uudestaan, eiku. Viimeiset metrot ja lahijunat kulkevat puolen yon maissa ja Akselilla on paivaduuni eli halusimme kerita suhteellien aikaisin pehkuihin.

Akselin lahipuiston kulmalla naimme lentelemaan lahteneita pienia lepakoita. Awwww!