45874-200.jpgAudio Lunchboxissa on myynnissä lastenlaulu-CD, jolla voi opetella japania. Siinäpä joululahjaidea pikkusisarille tai sisarusten lapsille, jos sellaisia löytyy.

Tuota voisi melkein kuunnella itsekin, mutta muutaman kerran jälkeen rinkutus saattaisi käydä mielenterveyden päälle - ihan siinä missä kaikki muutkin lastenlevyt loputtomassa looppisoitossa.

DSCN1070Viime jouluna ostin Hannalle Blipposta Totoro-tohvelit. Veikkaan, että elokuvan suomidubin tultua teattereihin kaikkea söpöä krääsää löytyy tämän joulun alla entistä enemmän. En toteuttanut saman ystäväni esittämää tuliastoivetta eli tuonut suurinta näkemääni Totoroa Suomeen. Sitä tuossa viereisessä kuvassa Akseli ja Dogo paijaavat hellästi Harajukulaisessa kuusikerroksisessa lastenlelutavaratalossa. Pehmosta olisi mahtunut tyhjään rinkkaani puolet.

Watashi to Tokyon Mari ehdottaa useammanlaisia tuliaisia Tokiosta palaaville. Namejen ja pikkukivan lisäksi listalla on kynsikoristeita, joita toin sadan jenin kaupasta hamstrattuna kavereille, joiden tiesin sellaisia käyttävän. Halpiskaupoista löytyy sopuhintaan myös hiuskoristeita, syömäpuikkoja, suitsukkeita, lautasia, sushimuotteja, söpöjä tarra-arkkeja, (pieniä) sukkia... 

Harmi, että löysin tämän mainion blogin vasta nyt - Marin suosittelemista Tokion trendiravintoloista olisin ehdottomasti halunnut käydä Tsubomissa, jossa looshit ovat kukkien sisällä! Aiemmassa trendipaikkalistauksessa mainitaan ramen, curry ja dim sum museot sekä loligoottien lempipaikka Vampire cafe Ginzassa, jossa paitsi pöydät niin myös kulhot voivat olla arkun muotoisia. Ihkuu! 

Mari dissaa Roppongin Kaguwaa eli oiran-show-paikkaa toteamalla, että "ruoka on sellaisissa paikoissa aina pettymys". Varmasti onkin, mutta turistille tuollainen show-illallinen voisi silti olla hauska elämys.

169994174_1dcb9b44d6_m.jpgOiran oli Edo-kaudella korkea-arvoinen kurtisaani, jotka geishojen tapaan huvittivat asiakasta soittamalla ja tanssimalla tai sukkelalla supliikilla. Korkea-arvoisimmat oiranit (tayu) kelpasivat jopa keisarillisten tai daimion lakanoihin. Lait säätivät kuinka paljon hiuskoristeita minkäkin säädyn naisilla sai olla ja kuinka parmeaa kangasta kimonoissa sai käyttää. Tämän vuoksi prostituoidun kampaus on täynnä tikkuja ja kampoja verrattuna geishan muutamaan koristeeseen. Toinen tunnistettava piirre on eteen sidottu vyö. Signaali on selvä: rahalla sen saa avata.

141775934_b3caebe360_m.jpgGeishojen suosion kasvaessa hienostokurtisaaneilta loppuivat asiakkaat ja tiettävästi viimeinen maailman vanhimman ammatin tämän koulukunnan edustaja löi lapun luukulle 1761. Sittemmin Yoshiwaran huvikortteleiden helmien tradition jatkajia on ilmestynyt muutama kappale ja nykyisin tayuja löytyy Japanista ilmeisesti viisi.

James Gatlinin kuvitettu 19 sivuinen pdf vuonna 2002 US Japan Expossa vierailleesta tayusta.