Akseli ehti ensin uutisen kanssa: tuleva keisari on syntynyt. Tuossa Hesarin kuvassa lastentarhan nappulat juhlivat äiteineen - siis pojat juhlivat ja heillä on käsissään poikienpäivän kala-leijaa muistuttava banderolli.

Kun prinsessa Masako eli kruununprinssin puoliso ei ole saanut kuin yhden lapsen, joka oli tytär, on nyt syntynyt prinsessa Kikon lapsi kruununperimysjärjestyksessä kolmas. Keisari Akihiton (72v.) jälkeen kruunussa seuraavaksi on siis kiinni kruununprinssi Naruhito, mutta hänen nelivuotias tyttärensä ei voi nousta nykyisen lain mukaan valtaan hänen jälkeensä. Masakon on kerrottu kärsivän masennuksesta, ilmeisesti osittain tästä johtuen ja osittain keisarillisen perheen hyvin säännellyn elämän takia.

Japanin historiassa hallitsijana on ollut naisia, mutta nykyinen perustuslaki estää sen. Toiset olivat odottaneet pitkään poikaa, mutta samalla osa ihmisistä oli odottanut lainmuutosta, jota hallituksen asiantuntijat olivat suositelleet. Nyt tasa-arvokeskustelu taitaa olla jäädytetty, kun sopiva perillinen on löytynyt.

Japanissa on ollut hallitsevaa keisarinnaa, viimeisimpänä Suiko ja sekin oli ennen vuotta 700. Sittemmin on ollut ilmeisesti jokunen keisarinna, joka ei ole ollut kuin nimellisesti itsevaltias eli isä tai veli on toiminut viranhalintijana. enWikipedia kertoo keisarinna Meishosta seuraavaa:

In 1629, she became Empress after her father, Emperor Go-Mizunoo suddenly abdicated in the Purple Clothes Incident. By her enthronement, she became the first woman to occupy the throne since Empress Shôtoku, who died in 770. During her reign, her father ruled in her name. In 1643, she abdicated in favor of her younger half-brother, who became Emperor Go-Kômyô.

Nyt syntyneen keisarin henkilökohtaista eikä hallitsijanimeä vielä tiedetä. Hallitsijaksi tullessaan keisari siis ottaa uuden nimen ja toisaalta kuollessaan hän saa myös uuden nimen. (Mahtaa olla historioitsijoille hankalaa selvitellessä vuosisatoja sitten hallinneiden ihmisten elämänvaiheita.) Japanissa on edelleen käytössä systeemi, jossa vuodet ilmoitetaan hallitsijakauden mukaan. Nyt eletään vuotta Heisei 19., mutta useimmat tätä lukevat ovat syntyneet Showa-kaudella. Japanissa asuessa on joskus tarvetta osata ilmaista virallisiin papereihin syntymävuotensa tällä tavalla, mutta arkielämässä vuosia ei lasketa yleensä hallitsijan mukaan.