Vapaa pääsy!

Kiso-laakso sijaitsee keskellä Japania, Naganon läänissä, jossa pidettiin talviolympialaiset v. 1998. Kiso-laakso on jyrkkien vuorten ympäröimä, luonnonkaunis hiljainen kylämaisema. Siitä huolimatta sillä on ollut erittäin suuri merkitys Japanissa sekä maantieteellisesti että historiallisesti. Kiso-laaksossa sijaitsevat Magomen ja Tsumagon Edo-ajan postiasemat ovat säilyneet hyvin ja ovat nykyään seudun huomattavia turistinähtävyyksiä. Magomen kylästä oli kotoisin myös tunnettu kirjalija Shimazaki Tooson (1872-1943), joka pääteoksessaan Yo-ake mae (Ennen aamunkoittoa) kertoo Kiso-laakson tapahtumista 1850-1870 vuosien murroskaudesta Japanin historiassa.
Entisaikaan Japanin tärkein maantieyhteys oli Tookaidoo eli Itäinen meritie. Se kulki Tyynen Valtameren rantaa pitkin ja yhdisti Japanin kahta tärkeintä kaupunkia lännen Kiotoa (entiseltä nimeltään Heian) ja idän Tokiota (entiseltä nimeltään Edo). Tookaidoon tieyhteys ei ollut ongelmaton. Pahin ongelma oli ison joen ja meren suiston ylitykset, mm. Ooi-joen ja Hamana-järven ylittämiset.
Tookaidoon lisäksi oli toinenkin tie, nimeltään Nakasendoo eli Keskinen vuoristotie, ikään kuin Tookaidoon vaihtoehtona ja varatienä. Tämä tie kulki sisämaassa vuorten välissä. Kulkuyhteyden kannalta tämä tie oli paljon luotettavampi, joten mm. naiset suosivat matkoilleen tätä tietä.
Nakasendoo kulki Kiso-laakson halki. Laakso oli tämän reitin vaikein osuus jyrkkine mäkineen ja kapeine kujineen. Toisaalta ympäröivät vuoret ja vaikeakulkuisuus tarjosivat erinomaisia piilopaikkoja kunkin ajan oppositiojohtajille. Minamoto Yoshinaka, joka eli 1100-luvulla oli yksi heistä. Tästä johtuen häntä kutsutaan myös Kiso-no-Yoshinakaksi,
Elettiin aikaa, jolloin Japanin historiassa tapahtui käänne: aristokraattien valtajärjestelmä oli hiipumassa ja samurait eli soturit olivat nousemassa valtaan. Siis japanilainen yhteiskunta oli siirtymässä keskiajan aristokraattien kaudelta samuraitten valtakauteen. Yksi nousevista suvuista oli Tairan suku, joka käytti yhteiskunnallista sekavaa tilannetta itsensä hyväksi. Heidän valtansa kasvoi tyrannimaisen isoksi, niin että se kävi sietämättömäksi kaikille muille. Lopuksi keisarin käskystä Minamoton suku lähti sotaan Tairan sukua vastaan. Heidän joukossa oli mm. Yoshinaka, joka oli piileskellyt Kiso-laaksossa Tairan valtaa paossa. Tämän traagisen shogunin Minamoton Yoshinakan (1154-1184) tarina on Kiso-laakson legendoista kuuluisin, mutta tällä seudulla on paljon muitakin legendoja: mm. Ontake-vuoren (3067 m) palvonnasta ja siihen liittyvistä vuorimunkkien uskonnollisista menoista. Ne muistuttavatkin kovasti saamelaisten Seita-uskoa.
Lisäksi Kiso-laakso tunnetaan Japanin arvokkaimpana metsäalueena kuuluisan Kison hinokin eli Japanin sypressin kasvualueena.
Japanin tunnetuin kansanlaulu, Kiso-bushi ylistää sekä Ontake-vuorta että Hinoki-puuta. Se seuraa myös aikojen muutoksia vuoriuskosta tähään päivään asti heijastaen laakson elämää.
Kerromme terveisiä idyllisestä Kiso-laaksosta kamishibain eli entisajan sarjakuvan tapaan kuitenkin modernisoidun tekniikan avulla, kansanlaulun Kiso-bushin ja sen pianomuunnelman sekä siihen liittyvän kansantanssin Kiso-odorin kera.
Kuullessaan Kiso-bushia, edesmennyt joikumestari Áilu eli Nils-Aslak Valkeapää huudahti, ”Tämä on joikua, japanilaista joikua!” Siitäpä tämänkertaisen esityksemme idea on saanut alkunsa eli tämä esitys on Áilun testamenttia.

Esiintyjät

Hiroshi TAZAWA Kansanlaulu Kisobushin laulaja
Kunio MURAI Kansanlaulu Kisobushin laulaja
Ikuko ITOO Pianisti
Toshiaki YAMASHITA Lausuja