Vapaa pääsy!
Kiso-laakso sijaitsee keskellä Japania, Naganon läänissä, jossa
pidettiin talviolympialaiset v. 1998. Kiso-laakso on jyrkkien vuorten
ympäröimä, luonnonkaunis hiljainen kylämaisema. Siitä huolimatta sillä
on ollut erittäin suuri merkitys Japanissa sekä maantieteellisesti että
historiallisesti. Kiso-laaksossa sijaitsevat Magomen ja Tsumagon
Edo-ajan postiasemat ovat säilyneet hyvin ja ovat nykyään seudun
huomattavia turistinähtävyyksiä. Magomen kylästä oli kotoisin myös
tunnettu kirjalija Shimazaki Tooson (1872-1943), joka pääteoksessaan
Yo-ake mae (Ennen aamunkoittoa) kertoo Kiso-laakson tapahtumista
1850-1870 vuosien murroskaudesta Japanin historiassa.
Entisaikaan Japanin tärkein maantieyhteys oli Tookaidoo eli
Itäinen meritie. Se kulki Tyynen Valtameren rantaa pitkin ja yhdisti
Japanin kahta tärkeintä kaupunkia lännen Kiotoa (entiseltä nimeltään
Heian) ja idän Tokiota (entiseltä nimeltään Edo). Tookaidoon tieyhteys
ei ollut ongelmaton. Pahin ongelma oli ison joen ja meren suiston
ylitykset, mm. Ooi-joen ja Hamana-järven ylittämiset.
Tookaidoon lisäksi oli toinenkin tie, nimeltään Nakasendoo eli
Keskinen vuoristotie, ikään kuin Tookaidoon vaihtoehtona ja varatienä.
Tämä tie kulki sisämaassa vuorten välissä. Kulkuyhteyden kannalta tämä
tie oli paljon luotettavampi, joten mm. naiset suosivat matkoilleen
tätä tietä.
Nakasendoo kulki Kiso-laakson halki. Laakso oli tämän reitin
vaikein osuus jyrkkine mäkineen ja kapeine kujineen. Toisaalta
ympäröivät vuoret ja vaikeakulkuisuus tarjosivat erinomaisia
piilopaikkoja kunkin ajan oppositiojohtajille. Minamoto Yoshinaka, joka
eli 1100-luvulla oli yksi heistä. Tästä johtuen häntä kutsutaan myös
Kiso-no-Yoshinakaksi,
Elettiin aikaa, jolloin Japanin historiassa tapahtui käänne:
aristokraattien valtajärjestelmä oli hiipumassa ja samurait eli soturit
olivat nousemassa valtaan. Siis japanilainen yhteiskunta oli
siirtymässä keskiajan aristokraattien kaudelta samuraitten
valtakauteen. Yksi nousevista suvuista oli Tairan suku, joka käytti
yhteiskunnallista sekavaa tilannetta itsensä hyväksi. Heidän valtansa
kasvoi tyrannimaisen isoksi, niin että se kävi sietämättömäksi kaikille
muille. Lopuksi keisarin käskystä Minamoton suku lähti sotaan Tairan
sukua vastaan. Heidän joukossa oli mm. Yoshinaka, joka oli piileskellyt
Kiso-laaksossa Tairan valtaa paossa. Tämän traagisen shogunin Minamoton
Yoshinakan (1154-1184) tarina on Kiso-laakson legendoista kuuluisin,
mutta tällä seudulla on paljon muitakin legendoja: mm. Ontake-vuoren
(3067 m) palvonnasta ja siihen liittyvistä vuorimunkkien
uskonnollisista menoista. Ne muistuttavatkin kovasti saamelaisten
Seita-uskoa.
Lisäksi Kiso-laakso tunnetaan Japanin arvokkaimpana metsäalueena kuuluisan Kison hinokin eli Japanin sypressin kasvualueena.
Japanin tunnetuin kansanlaulu, Kiso-bushi ylistää sekä
Ontake-vuorta että Hinoki-puuta. Se seuraa myös aikojen muutoksia
vuoriuskosta tähään päivään asti heijastaen laakson elämää.
Kerromme terveisiä idyllisestä Kiso-laaksosta kamishibain eli
entisajan sarjakuvan tapaan kuitenkin modernisoidun tekniikan avulla,
kansanlaulun Kiso-bushin ja sen pianomuunnelman sekä siihen liittyvän
kansantanssin Kiso-odorin kera.
Kuullessaan Kiso-bushia, edesmennyt joikumestari Áilu eli
Nils-Aslak Valkeapää huudahti, ”Tämä on joikua, japanilaista joikua!”
Siitäpä tämänkertaisen esityksemme idea on saanut alkunsa eli tämä
esitys on Áilun testamenttia.
Esiintyjät
Hiroshi TAZAWA Kansanlaulu Kisobushin laulaja
Kunio MURAI Kansanlaulu Kisobushin laulaja
Ikuko ITOO Pianisti
Toshiaki YAMASHITA Lausuja
perjantai, 30. maaliskuu 2007
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.